Kosteikon verran puhtaampi saaristomeri
Laukanlahti on matala ja rehevä merenlahden pohjukka Salon Perniön eteläosassa. Lahti on merkittävä lintujen muutonaikainen levähdys- ja pesimäalue ja osa Kiskonjoen Natura-2000 aluetta. Kiskonjoki virtaa lahden kaakkoisreunalla ja pohjoisreunaan laskevat Krapuoja ja Myllyoja.
Laukanlahden valuma-alueita on kaksi: Kirakkajärvi—Myllyoja—Suomenniitynoja ja Makarlanjärvi—Krapuoja. Jälkimmäisen suulta alkoi Laukanlahden 50 km2 valuma-alueen kosteikkorakentaminen vuonna 2008 Suomen WWF:n perustaessa ensimmäisen pilottikosteikkonsa Krapuojan alajuoksulle. Osansa projektista sai Myllyojakin: sen yläosaan tehtiin vuonna 2009 Myrkniitun metsäkosteikko. Myllojan varrella on myös pienempiä kosteikkoja sekä patoketjuja ja sen suulla alueen suurin, lähes 5 hehtaarin Laukan maatalouden monivaikutteinen kosteikko. Yhteistyökumppanien— keskeisimpinä WWF Suomi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Saaristomeren suojelurahasto, Salaojakeskus ja Ykkösakseli—avulla on saatu toimeksi. Omalta osaltaan Laukanlahden kosteikot vaikuttavat myönteisesti Saaristomeren tilaan.
Laukankosteikon vastaava on Mika Virtanen, puhelin 0400-810 862
Vuonna 2014 valmistuneen Laukan kosteikon hoito- ja käyttösuunnitelmaa on toteutettu alkuvuodesta 2016 raivaamalla puustoa Krapuojan varrelta sekä niittämällä ruokoa. Vuonna 2017 puita on kaadettu Myllyojan varrelta ja kosteikkoalueen puuston poistoa hyväksytyn suunnitelman mukaan jatketaan tulevina vuosina. Yhdistys seuraa myös lietteen kertymistä kosteikon altaisiin. Työtä tehdään pääosin talkoilla.
Laukanlahden valuma-alueita on kaksi: Kirakkajärvi—Myllyoja—Suomenniitynoja ja Makarlanjärvi—Krapuoja. Jälkimmäisen suulta alkoi Laukanlahden 50 km2 valuma-alueen kosteikkorakentaminen vuonna 2008 Suomen WWF:n perustaessa ensimmäisen pilottikosteikkonsa Krapuojan alajuoksulle. Osansa projektista sai Myllyojakin: sen yläosaan tehtiin vuonna 2009 Myrkniitun metsäkosteikko. Myllojan varrella on myös pienempiä kosteikkoja sekä patoketjuja ja sen suulla alueen suurin, lähes 5 hehtaarin Laukan maatalouden monivaikutteinen kosteikko. Yhteistyökumppanien— keskeisimpinä WWF Suomi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Saaristomeren suojelurahasto, Salaojakeskus ja Ykkösakseli—avulla on saatu toimeksi. Omalta osaltaan Laukanlahden kosteikot vaikuttavat myönteisesti Saaristomeren tilaan.
Laukankosteikon vastaava on Mika Virtanen, puhelin 0400-810 862
Vuonna 2014 valmistuneen Laukan kosteikon hoito- ja käyttösuunnitelmaa on toteutettu alkuvuodesta 2016 raivaamalla puustoa Krapuojan varrelta sekä niittämällä ruokoa. Vuonna 2017 puita on kaadettu Myllyojan varrelta ja kosteikkoalueen puuston poistoa hyväksytyn suunnitelman mukaan jatketaan tulevina vuosina. Yhdistys seuraa myös lietteen kertymistä kosteikon altaisiin. Työtä tehdään pääosin talkoilla.
| Katso kosteikko-juliste |